Kuinka paljon voi saada aikaan päivässä?

Kun haluat saada aikaan yhden vapaapäivän aikana kaiken.

Joskus on niitä päiviä, että jo herätessään alkaa tekemään vaatekaapin siivousta ja huonekalujen siirtelyä ja sitten se kasvaa koko asuntoon ja lopulta huomaat itsesi istumassa koneen ääressä ja etsimässä uusia huonekaluja.

Näinä päivinä puhtia riittää ja saat aikaan paljon asioita, mutta koska niin sanottu muutostyö loppuu siihen, ettei niitä huonekaluja sitten saanutkaan samaan syssyyn hankittua tai ei löytynyt juuri sellaisia joita olisit halunnut, sitä päätyy olemaan taas samoilla vanhoilla huonekaluilla. Toteaa ehkä, että hyvät nämä vanhat huonekalut  ovat, vaikka ovat hieman erilaisia ja erivärisiä.

Miksi se touhotus tai into tulee vain yhtenä päivänä ja juuri sinä vapaa päivänä kun sinulla ei olisi mitään muuta ja voisit kerrankin lepäillä ja vaan olla?

Ihmismieli on vinkeä ja se herää aina silloin, kun on leppoisaa ja rauhallista. Silloin pitäisi saada muutoksia elämään ja sen tapahtuu ensin huonekalujen tai kodin muutoksen kautta, ainakin minulla käy niin. Varsinkin keväällä ja kesällä olen innoissani muuttamassa aina jotain paikkaa ja ostamassa uusia huonekaluja. Tänäkin kesänä ostin yhden huonekalun eli sängyn, joka oli pakollinen, koska edellinen oli jo niin rikkinäinen, että jouset tuli ulos kuorestaan. Niin se ei sitten voinut jäädä siihen vaan sitten tuli halu tai oikeastaan tarve ostaa uudet yöpöydät, koska vanhat eivät sopineet enää kuvaan. Niin ja nyt se on sitten laajentunut koko makuuhuoneeseen..äh ja puh.

On ihana tehdä muutoksia sillä se piristää mieltä ja varsinkin sitten syksyä ajatellen on kiva olla uudessa kodissa. Mitään vaan ei voi muuttaa kuin strömsössä. Vaikka se kivaa olisikin omata niin hyvät kädentaidot, että voisi tehdä kaiken itse. Tai että muutos tapahtuisi, kuin itsestään ja rahaa riittäisi kaikkeen mitä haluaisit, kuten televisiossa tehdään suuria muutoksia huoneisiin pienellä budjetilla. Höh höh sanon vaan, se on varmasti hyvin paljon mahdollista tehdä pienellä budjetilla muutoksia, mutta tarvitset kuitenkin matkaasi suunnittelu taidot, mielikuvitusta ja paljon aikaa etsiä tarvikkeita.

No itse pidän itseäni kovinkin mielikuvitus ihmisenä ja käsistään jollakin asteella taidokkaana, mutta silti sanon, että haaveeksi jää aina nuo muutokset, kun tulee se tosi paikka. Idea on aina ollut hyvä, mutta kun pitäisi toteuttaa niin sormi menee suuhun tai siitä ei todellakaan tule sitä mitä olin ajatellut, joten ollaan taas alkupisteessä.

Suunnittelu on mukavaa, mutta toteutus saa jäädä ihmisille jotka sen osaavat.

Tällaisia aatoksia tuli mietittyä tässä vihdoin kun pääsin ottamaan aamupalaa rauhassa, terassilla jonka olen juuri uudistanut.

Kuvat: Bixabay

Voiko työstä nauttia?

 

Itse olen nyt tutkinut ja seuraillut omaa käyttäytymistäni työssäni ja miten voin nauttia jonkin sellaisen tekemisestä josta minulle maksetaan ja jota on tehtävä päivittäin.

Toki riippuu paljon mitä tekee työkseen ja mistä pitää, vai tekeekö työtä vain pakosta jotta saa elantoa.

Itse olen monet vuodet tehnyt työtä, josta en pidä, vain siksi että sinne pääseminen on helppoa ja sen työn osaan, sekä saan siitä elantoa helposti. Mutta se että nauttisin työn tekemisestä on kateissa. Työssäni autan muita ihmisiä ja tiedän että heille se on hyvä juttu, mutta miksi se ei voisi olla myös minulle, jos tiedän että saan auttaa ihmisiä ja heillä on hyvä olla. Ja sama kaava toistuu hyvin monen ihmisen elämässä.

Tein pieniä kokeita itseni kanssa eli aloitin päiväni ensin sillä että surkuttelin omaa työtäni ja asemaani, no myöskin työpäiväni oli raskas ja ei nautinnollinen. Kun taas toisena päivänä aloitin aamuni hyväntuulisena ja sanoin itselleni, että tästä päivästä tulee hyvä päivä ja kas kuinkas ollakaan työpäivä meni nopeasti ja oli hyviä juttuja pullollaan.

Mutta miksi sitten teemme näin ja laitamme työmme ja päivämme lyttyyn, kun joka päivän voisi aloittaa olemalla pirteä ja hyväntuulinen. Tai miksi emme hakeudu työhön, josta nautimme ja voisimme olla iloisia vaikka joka päivä.

Joskus tuntuu, että vaikka työ alussa olisi kuinka kivaa tahansa se jossain kohtaa muuttuu tylsäksi ja samaa kaavaa toistetaan ja silloin siitä tulee rutiinia ja tylsää, mutta vain jos me itse sen näin teemme omalla mielellämme. 

Onko siis niin, että vain mielemme on se joka tekee työstä ei nautittavaa ja työ on oikeesti kivaa? Vai voiko jossain olla se työ, joka on juuri minulle suunniteltu tai rakennettu? vai voinko rakentaa ja suunnitella sen itse? Näitä kysymyksiä olen pyöritellyt mielessäni monesti.

Toki on siis niitä aloja joihin mennään esimerkiksi kutsumuksena tai rakkaudesta lajiin, mutta ulkoiset seikat vievät sen nautinnollisuuden meiltä. Kuten esim. hoitoala tai kulttuuriala. Viime vuosina nämä ja monta muuta alaa on kärsineet ulkopuolisten asioiden saattelemana, joten niihin ei olla voitu varautua. Nyt olisi aika tehdä muutoksia näihin aloihin, jotta ihmisillä olisi taas mahdollisuus nauttia työstään. 

Nämä kaksi asiaa on eri asioita se, että itse tekee työtä, joka ei ole nautinnollista tai se että ulkopuolinen tapahtuma vie nautinnon tai työn kokonaan.

Viimeeksi kirjoitin siitä, kuinka olin kääntänyt työntekemisen harrastukseksi ja harrastukseksi. Nämä kaksi keinoa, eli työ on harrastus ja kauniit ajatukset heti aamusta päivää saattelemaan ovat auttaneet minua päivittäin jaksamaan ja nauttimaan työssä.

Se miksi itse sitten teen työtä, josta en nauti on pelkästään siksi, että halusin auttaa työyhteisöä vielä hetken kunnes saavat työpaikan henkilöstön balanssiin. Nyt ajattelin puhtaasti heitä, enkä itseäni. Joskus näinkin on toimittava. Työsuhteeni ei ole enää pitkä ja syksyllä pääsen etsimään itseäni uudelleen ja rakentamaan sitä minun näköistä työtä, johon olen jo ottanut suuria harppauksia. Näistä sitten lisää myöhemmin..

Kuva: bixabay

Elämästä nauttiminen

Miksi emme voisi vain nauttia elämästä kaiken tämän kiireen ja paineen keskellä.

Joskus tuntuu, että elämässä ei kerkeä tekemään juuri mitään muuta kuin käymään töissä, syömään ja nukkumaan. Joskus myös jälkimmäiset kakis unohtuu tai jää välistä, kun on niin kiire tehdä jotain, joka kuitenkaan ei valmistu päivässä tai kahdessa.

Miksi takerrumme tekemään niitä asioita, joista emme saa energiaa vaan ne vievät sitä ja silloin olemme lopen uupuneita ja emme jaksa huolehtia itsestämme saatikka sitten muista.

Mitäpäs jos nautimme elämästä ja ottaisimme ohjat omiin käsiimme?

Mutta miten voi nauttia, jos pitää kuitenkin keskittyä työhön ja niihin velvoitteisiin, joita meille on asetettu.

No itse olen kääntänyt asiat päälaelleen ja kokeillut kuinka se tuottaa tulosta. Eli olen ottanut ne muut asiat kuten harrastukset, omasta itsestä huolehtimisen ja vapaa-ajan sijalle yksi ja sitten vasta teen töitä sen ohella.

Eli olen kääntänyt asiat niin, että minulle työtä on nautinnolliset asiat ja harrastusta on käydä töissä. Nyt joistakin tuntuu, että mistä sitä saa elantoa? No itseasiassa sitä tulee ihan samaan tahtiin kuin ennenkin. Olen nähkääs ajatellut, että nyt kun nautin asioista ja keskityn niihin joista todella saan sitä hyvää energiaa, niin työt tulee ihan itsestää tehtyä ja ehkä jopa paljon paremmin ja energisemmin, ajatus virtaa ja olen hyvässä vedossa. itseasiassa olen tehnyt töitä nyt enemmän kuin ennen.

Nyt täytyy vielä muistuttaa sellainen asia, että joskus tässäkin tapauksessa ajautuu tekemään asioita toisin päin ja tuntuu että elämä taas kaatuu, kiire ottaa vallan ja kiristää hermoja. Silloin on osattava kääntää tämä taas toisin päin ja nauttia niistä hyvistä asioista ja antaa sen työn tulla siellä mukana itsestään.

Meidät on opetettu niin, että työllä me saamme sen kaiken mitä ansaitsemme ja tarvitsemme, mutta minusta se on toisinpäin. Joten nautitaan elämästä ja sen hyvistä asioista ja annetaan itsellemme hyvä elämä, kun sen kerran vain elämme. Miksi murehtia kun voi nauttia.

Rakasta itseäsi ja nauti elämästäsi.

Tässä tekstissä puhuin nyt työn näkökulmasta, mutta tiedän myös että moni on sellaisessa työssä josta nauttii, joten silloin elät juuri sitä elämää joka on sinulle luotu ja nautit siitä täysin siemauksin.

Kuvat: Bixabay